Biopankkitutkimukset


Auria Biopankki palvelee sekä akateemista tutkimusta että lääke- ja diagnostiikkayrityksiä.


Biopankkitutkimukset 2018


DNA Damage Repair pathways II

Bayer AG, Germany

Chemotherapy actives DNA damage repair (DDR) pathways. Their inhibition is therefore an interesting, additional therapeutic concept. Biomarkers can give important molecular information whether the mode of action of a potential new therapeutic has been achieved. Therefore, in this research project, biomarkers which are discussed in the literature as relevant for these pathways are measured for validation and can then also be measured in future clinical trials of these novel medications. This is our second study in this scientific field together with Auria, benefitting from available tissue micro arrays with clinical annotation.


Munuaissyövän ennustetekijät

Kalle Mattila, TYKS Syöpäklinikka

Projektin tarkoituksena on tutkia munuaissyöpäleikkauksen jälkeistä metastasointia ennustavia tekijöitä. Näiden avulla kehitetään leikkauksen jälkeistä metastasoinnin ennustavia malleja, joiden avulla voidaan ohjata potilaiden seurantaa yksilöllisen riskiluokituksen mukaan. Biomarkkereiden analysointia varten leikattujen munuaissyöpäpotilaiden näytteistä kootaan kudosnäytekokoelma (TMA).


TKTL1 as a prognostic marker in pancreatic cancer

Kaisa Ahopelto ja Caj Haglund, HUS Vatsakeskus

Haimasyöpä on huonoennusteinen syöpä, joka usein löytyy vasta syövän jo levittyä ympäröiviin kudoksiin. Syöpäsolujen sokeriaineenvaihdunta poikkeaa normaaleista soluista. Tutkimuksessa tarkastellaan haimasyövän sokeriaineenvaihduntaan liittyviä merkkiaineita ja niiden vaikutusta potilaan ennusteeseen.


Better understanding PCOS

Bayer AG, Germany

PCOS (polycystic ovarian syndrome) is a female hormonal disorder. Affected patients often suffer from rare / irregular menstrual bleeding and infertility. Although PCOS is a relatively frequent gynecological disease, relatively little knowledge exists about its causes of origin. In addition to the limited treatment options so far available for PCOS, effective drugs and therapies are lacking. The aim of this research study is to support the preclinical development of new therapeutic and diagnostic approaches for PCOS. For this purpose, historical blood samples from patients with and without PCOS from the Auria archives are to be investigated with modern molecular analytical techniques.


Study to determine predictive potential of an algorithm for earlier diagnosis of Gaucher disease, utilizing linkage to Auria biobank samples in Finland (SPOT-GD -study)

Medaffcon Oy ja Shire Finland Oy

Gaucherin tauti (GD) on lysosomaalinen varastointihäiriö, joka johtuu glykoserebrosidaasi entsyymin toimintahäiriöstä. Tämän seurauksena elimistöön alkaa kertyä glykosylseramidaasia erityisesti pernan, luuytimen ja maksan retikuloendoteelisoluihin. Diagnoosin viivästyminen on tällä hetkellä suuri haaste ja saattaa johtaa hoitamattomilla potilailla kohde-elinvaurioihin. Diagnosointia edistämään on perustettu kansainvälinen työryhmä The Gaucher Earlier Diagnosis Consensus (GED-C), joka on luonut kriteeristön kliinisistä parametreistä, joita diagnosoinnissa voidaan käyttää. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa luodun kriteeristön käyttökelpoisuus potilaiden pisteyttämiseen sekä tunnistaa randomoimattomasta potilasaineistosta mahdollisia diagnosoimattomia GD-potilaita.


Tumor antigens under chemotherapy treatment II

Bayer AG, Germany

Tumor cells can be different to normal healthy cells already at their surface. Certain proteins are present only on tumor cells. Antibodies can be engineered to only recognize such proteins and to carry a toxic payload with them which then preferentially kills tumor cells. Aim of this study is to analyze whether one of these proteins is present after routine treatment. This new knowledge will help to advance innovative treatment options. This is our second study in this field together with Auria.


FIN-HF: Burden of Heart Failure in Finland – a Retrospective Non-Interventional Study

Novartis Finland Oy

Tässä tutkimuksessa kartoitetaan Auria Biopankissa olemassa olevan datan avulla sydämen vajaatoiminnan esiintyvyyttä ja yleisyyttä Suomessa. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden ominaispiirteitä, kuten perustietoja, taustasairauksia, kliinisiä tapahtumia, hoitokäytäntöjä sekä terveydenhuollon resurssien hyödyntämistä, kuten sairaalahoitojaksoja.


Ovarian cancer-specific CA125 measurement using detection of glycovariants (CA125 munasarjasyövässä)

Taija Heinosalo, Matti Poutanen, Turun Yliopisto

Seerumin CA125 on yleisesti käytetty merkkiaine sekä endometrioositaudin että munasarjasyövän diagnostiikassa ja seurannassa, mikä kertoo merkkiaineen epätarkkuudesta eri tautitilojen välillä. CA125-proteiinin pinnalla olevien sokerirakenteiden (glykosylaation) tiedetään eroavan ainakin munasarjasyovän ja terveiden solujen välillä. Tunnistamalla tiettyjä glykorakenteita niihin sitoutuvien lektiinien avulla (NANOLEC-konsepti) on onnistuttu parantamaan erotteludianostiikkaa endometrioositaudin ja munasarjasyövän välillä. Tutkimuksessa jatketaan endometrioositaudin ja syövän diagnostiikan kehittämistä NANOLEC-konseptin pohjalta


Silmänpohjan ikärappeuman hoitokäytännöt

Bayer Oy

Silmänpohjan ikärappeuma (AMD) on yleisin näkövammaisuuden aiheuttaja kehittyneissä maissa ja potilaista 10-20 % sairastaa taudin kosteaa muotoa (wAMD). Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sairauden hoitokäytäntöjä sekä kustannuksia Suomessa. Tutkimus on havainnoiva retrospektiivinen rekisteritutkimus, jonka analysointiin käytetään soveltuvia tilastollisia menetelmiä. Aiempi tutkimustieto aiheesta on vähäistä ja tämä on ensimmäinen Suomessa toteutettava tutkimus aiheesta ja tutkimusta voidaan käyttää mm. terveyden huollon resurssien rationaalista käyttöä suunnitellessa.


Suuontelon syöpien ennusteelliset tekijät ja hoitokäytäntöjen tarkentaminen

Sirpa Jalkanen, Turun Yliopisto

Uusia suuontelon levyepiteelisyöpiä diagnosoidaan maailmassa noin 275 000 vuosittain ja tämä tauti aiheuttaa 1,7 % kaikista syöpäkuolemista. Tässä työssä on tarkoitus tutkia immunopuolustusta alentavien molekyylien esiintymisen ennustearvoa suuontelon kasvainten ennusteeseen. Lisäksi on tarkoitus selvittää biologisia eroja, joita on löydettävissä unkarilaisen ja suomalaisen suusyöpäkasvainaineistojen välillä.


Biopankkitutkimukset 2017


Biomarkers for DNA repair

Bayer AG, Germany

Chemotherapy as standard of care has been shown to active DNA damage repair (DDR) pathways. Inhibition of these pathways is therefore an interesting, additional concept. Biomarkers can give important molecular information whether the mode of action of a potential new therapeutic has been achieved. Therefore, in this research project, biomarkers which are discussed in the literature as relevant for these pathways are measured for validation. These validated biomarkers can then also be measured in future clinical trials of these novel medications.


Liver metastasis of bladder cancer

Bayer AG, Germany

Metastases and tumour cells can be different on the molecular level within the same patient. Under-standing these differences is important to understand the metastasis process and potentially developing new therapeutics. Aim of this study is to analyse whether the presence of members of one gene family (to which novel therapeutics are currently under development) remains constant between tumour and its metastases. This new knowledge will help to advance innovative treatment options.


Studying pediatric tumor cohorts

Bayer AG, Germany

Children can be afflicted by tumors as well as adults. ‘Typical’ childhood malignancies include deviations from normal hematological development, and glioblastomas, among others. The European Union Paediatric Regulation improves the health of children by facilitating the development and availability of medicines for children from birth to less than 18 years. A paediatric investigation plan is developed to support use of novel medicines in children, using among others molecular information about the prevalence of the target of the therapy in these indications. Analyzing Auria’s historic tumor specimens from routine care of pediatric patients can be very helpful for these activities.


Longitudinal epidemiological study of malignant mesothelioma with and without overexpression of mesothelin

Bayer AG, Germany

Tumour cells can be different to normal healthy cells already at their surface. Certain proteins are present only on tumour cells or to a much higher extent than on surrounding normal healthy cells. Antibodies can be engineered to only recognize such proteins and to carry a toxic payload with them, which then preferentially kills tumour cells. Major aim of this study is to further analyse the presence of one of these proteins on matched tissue and blood samples of cancer patients and correlate this with clinical annotation and further molecular characteristics of these samples such as histology.


Treatment pathways and health care resource use in patients diagnosed with Acute Myeloid Leukemia in the Hospital District of Southwest Finland

Novartis Finland Oy

Acute myeloid leukemia (AML) is the most common form of acute leukemia occurring in adults. AML affects all age groups but it is primarily a disease of later adulthood with a median age at onset of about 70 years in Europe. AML is characterized by overproliferation of undifferentiated myeloid cells in the bone marrow. Patients can be characterized based on cytogenetic findings, including translocation between chromosomes 15 and 17, translocations between chromosomes 8 and 21 and inversion in chromosome 16, or other genetic mutations such as those of the Fms-like tyrosine kinase 3 (FLT3) gene. The cytogenetic profile and presence of mutations are important predictors of prognosis, and aid decisions on treatment. The purpose of this biobank and register study is to describe epidemiology, patient’s characteristics, treatment patterns, health outcome, and health resource usage related to AML management in Southwest Finland.


PTTG1 rintasyövässä

Pauliina Kronqvist, TYKS-SAPA Patologia

Tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa uusia rintasyövän kudosmerkkiaineita diagnostiseen ja ennusteelliseen käyttöön.


Uudet biomarkkerit lymfoomassa

Annika Ålgars, Sirpa Jalkanen, Turun yliopisto

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia syövän immuunipuolustukseen vaikuttavia molekyylejä veressä ja kudostasolla lymfoomaa sairastavilla potilailla. Tutkimuksessa selvitetään veren monosyyttien CLEVER-1 molekyylin määrää ja CLEVER-1 molekyyliä ilmentävien makrofagisolujen määrää kudostasolla ja arvioidaan vaikuttaako CLEVER-1 molekyyli syövän leviämiseen, annettujen hoitojen tehoon tai taudin ennusteeseen.


Multippeli myelooma

Medaffcon Oy ja Amgen AB Finland

Multippeli myelooma on toiseksi yleisin pahanlaatuinen veritauti, jonka osuus kaikista hematologista syövistä on 10-15%. Tauti aiheutuu monoklonaalisen plasmasolukloonin patologisesta lisääntymisestä luuytimessä, johtaen tautispesifin immunoglobuliinifragmentin erittymiseen virtsaan ja/tai vereen, ja edelleen taudille tunnusomaisiin luusto- ja munuaisoireisiin muiden systeemisten oireiden lisäksi. Vaikka myeloomaa pidetään edelleen parantumattomana sairautena, on kantasolusiirtojen ja uusien lääkkeiden käyttöönoton avulla voitu merkittävästi parantaa potilailla esiintyvien oireiden hoitoa sekä elinajanodotetta.

Tutkimuksessa tullaan kartoittamaan Lounais-Suomessa diagnosoitujen, myeloomaa sairastavien potilaiden taudin tila, oireet ja muut erityispiirteet, käytetyt hoidot, hoitovasteet sekä sairauden aiheuttama terveydenhoidollinen resurssikäyttö.


A biobank and health register analysis of burden of disease in severe asthma and COPD patients

Medaffcon Oy ja GSK Finland

Tutkimus tuo uutta tietoa vuosien 2004-2015 aikana sairaalassa hoidetun astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastavan potilaan tilasta, käytetyistä hoidoista, sairauden aiheuttamista kustannuksista ja kuolleisuudesta. Tutkimus selvittää mm vaikeaa astmaa/keuhkoahtaumatautia sairastavien potilaiden määrän, oheissairastavuudet, pahenemisvaiheet sekä arvioi sairauteen liittyvät terveyskustannukset.


Rintasyövän uudet biomarkkerit

Jukka Westermarck, Turun yliopisto

Projektissa tutkitaan aiemmin soluviljelmissä karakterisoituja potentiaalisia uusia rintasyövän hoitovasteen biomarkkereita potilasnäytteistä. Merkkiaineet voivat auttaa potilaiden hoidonvalinnassa.


Sinonasaalialueen invertti papillooma ja karsinooma

Maija Salminen, Satakunnan keskussairaala
Heikki Irjala, TYKS

lnvertti papillooma on nenän limakalvon kasvain, joka hyvänlaatuisuudesta huolimatta voi olla paikallisesti aggressiivisesti kasvava tauti, jolla on taipumus uusiutua ja potentiaali muuttua pahanlaatuiseksi. Taudin syntymekanismien taustalla olevat tekijät ovat yhä epäselviä ja toistaiseksi ei ole mitään ennusteellista tekijää, joka ennustaisi taudin käyttäytymistä. Tutkimuksessa tullaan selvittämään uusia, jatkossa toivottavasti kliiniseen rutiinikäyttöön soveltuvia tekijöitä, jotka voisivat ennustaa taudin käyttäytymistä. Nämä olisivat tarpeen potilaan yksilöllisten hoitovaihtoehtojen valinnassa ja seurannan järjestämisessä.


Farmakogeneettisen paneelitutkimuksen implementaatio kliiniseen käyttöön Suomessa

Juho Heliste, TY Biolääketieteen laitos

Geneettisen vaihtelun merkitys lääkehoitojen tehoon ja turvallisuuteen on nykyään laajasti tunnettu. Osa lääkkeistä aiheuttaa merkittäviä haittavaikutuksia tiettyjen geenimuotojen kantajille ja toisaalta osa lääkkeistä on tehottomia tietyillä genotyypeillä. Tämä vaihtelu huomioimalla lääkehoitoa voidaan kohdentaa yksilöllisesti. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia farmakogeneettisesti tärkeimpien geenien variaatioita suomalaisessa väestössä sekä niiden merkitystä lääkehoitoihin.


Rintasyöpäseulonnan elämänaikaiset hyödyt ja haitat

Milla Lehtinen, Ahti Anttila, Suomen Syöpärekisteri

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää rintasyöpäseulonnan hyötyjä, haittoja ja kustannusvaikuttavuutta. Seulonnan ensisijainen hyöty on rintasyöpäkuolleisuuden vähentäminen. Haittoja ovat muun muassa vaarat positiiviset ja negatiiviset seulontatulokset, ylidiagnostiikka sekä psykososiaaliset vaikutukset. Kustannusvaikuttavuuslaskelmia varten halutaan selvittää myös seulontaohjelman ulkopuolisten mammografioiden laajuus. Pyrkimyksenä on tuottaa tietoa siitä, kuinka seulontoja tulisi toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti. Aineistoon kerätään tietoja seulonnoista ja niiden ulkopuolisista rintaan kohdistuvista radiologisista tutkimuksista sekä rintasyöpätapauksista ja rintasyövän hoidoista vuosilta 1953-2015.


Tumor antigens under chemotherapy treatment

Bayer AG, Germany

Tumor cells can be different to normal healthy cells already at their surface. Certain proteins are present only on tumor cells or to a much higher extent than on surrounding normal healthy cells. Antibodies can be engineered to only recognize such proteins and to carry a toxic payload with them which then preferentially kills tumor cells. Aim of this study is to analyze whether the presence of one of these proteins remains constant during tumor development or whether this is affected by current treatments such as chemotherapy. This new knowledge will help to advance innovative treatment options.


Diabetes ja luusto – verinäytteen luuproteiini avaa uusia näkökulmia diabetesdiagnostiikkaan

Kaisa Ivaska, TY Biolääketieteen laitos

Metabolinen oireyhtymä ja tyypin 2 diabetes lisääntyvät väestön ikääntyessä ja elintapojen muuttuessa. Diabeteksen hoitokäytäntöjä parantavilla työkaluilla voidaan saavuttaa merkittäviä kansanterveydellisiä ja – taloudellisia vaikutuksia ja ne tuovat helpotusta myös potilaan arkeen. Luusta verenkiertoon erittyvän tekijän on havaittu säätelevän verensokeria kontrolloivan haiman toimintaa. Projektin tavoitteena on testata uutta menetelmää tämän tekijän mittaamiseen verinäytteestä ja selvittää mittausmenetelmän mahdollisuudet diabeteksen ennakoinnissa, seurannassa ja hoitovasteen tarkkailussa.


Biomarkers related to radiotherapy treatment outcome in head and neck cancer

Bayer AG, Germany

Among the treatment options for head and neck cancer is radiotherapy, being, however, not of equal benefit to all patients. We will investigate if the treatment response is correlated to the expression of certain protein biomarkers in samples of head and neck tumors. This is greatly facilitated by the well annotated samples of Auria biobank including information on radiotherapy, further therapies, co-morbidities, and outcome such as progression or survival. These data will support efforts to identify characteristics of cases with unmet medical need and to design treatment options and trials for these patients.


Kroonista tulehduksellista suolistosairautta sairastavien potilaiden sytokeratiinitutkimus

Markku Voutilainen, Turun yliopistollinen keskussairaala

Sytokeratiinit ovat suolen pinnan epiteelisolujen tukiproteiineja, joiden koostumuksessa on havaittu muutoksia paksusuolitulehduksen yhteydessä. Tutkimuksen tavoitteena on saada lisätietoa tulehduksellisista suolistosairauksista tutkimalla sytokeratiinien rakennemuutoksia ja selvittää näiden muutosten yhteyttä taudinkulkuun.

Biopankkitutkimukset 2016


Formiinit kolmoisnegatiivisessa rintasyövässä

Maria Gardberg, TYKS-SAPA Patologia

Rintasyöpä on Suomessa naisten tavallisin pahanlaatuinen kasvain. Taudinmäärityksen yhteydessä rintasyöpänäytteestä selvitetään rintasyövän tarkempi tyyppi, jonka perusteella voidaan arvioida taudin ennustetta ja suunnitella tehokas hoito. Suurin osa rintasyövän sairastaneista paranee pysyvästi leikkauksen ja mahdollisten liitännäishoitojen ansiosta. Hoidon kannalta haasteellinen alatyyppi on rintasyöpä, jossa ei ilmenny hormonihoidon ja täsmähoidon kohdemolekyylejä (kolmoisnegatiivinen rintasyöpä). Projektissa tutkitaan ilmentävätkö kolmoisnegatiiviset rintasyövät solun tukirankaa muokkaavia formiiniproteiineja. Tulosten perusteella selvitetään myös formiinien ilmentymisen vaikutus taudin ennusteeseen. Solukokeissa on osoitettu, että formiinien toimintaa voidaan lääkkeellisesti estää. Formiinit saattavat tulevaisuudessa toimia lääkehoidon kohteena.


Clever-1 esiintyminen eri syöpätyypeissä

Sirpa Jalkanen, Turun Yliopisto

Tulehdussolujen määrä sekä yksittäisten tulehdussolujen ominaisuudet näyttäisivät olevan merkityksellisiä syövän käyttäytymiselle. Clever-1 on proteiini, jota mm. immunosuppressiiviset makrofaagit ilmentävät. Clever-1 itsessään näyttäisi myös olevan immunosuppressiivinen molekyyli ja siten mahdollisesti sopiva syöpähoidon kohde. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Clever-1 molekyylin esiintymistä eri syöpätyypeissä päämääränä sopivan syöpätyypin valinta kliinisiin kokeisiin.


Biomarkkerit keuhkon karsinoidituumoreissa

Johanna Arola, Helsingin Biopankki
Tiina Vesterinen, Suomen Molekyylilääketieteen Instituutti (FIMM)

Keuhkon karsinoidituumorit on harvinainen keuhkosyövän alatyyppi, joita diagnosoidaan Suomessa vuosittain muutamia kymmeniä. Taudin diagnostiikka perustuu kuvantamiseen ja kudoksen morfologiaan. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa tekijöitä, joilla voitaisiin parantaa taudin diagnostiikkaa ja/tai ennusteen arviointia sekä kohdentaa taudin hoito ja seuranta paremmin. Retrospektiivinen aineisto kattaa Suomessa vuosikymmenien ajan kerättyjä keuhkokarsinoidituumorinäytteitä.


Kroonisten lymfaattisten leukemioiden erityispiirteet Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vuosina 2004-2013

Medaffcon Oy ja Abbvie

Krooninen lymfosyyttinen leukemia (KLL) on yleisin hematologinen syöpä länsimaissa. Se löytyy tyypillisesti sattumalöydöksenä muiden tutkimusten yhteydessä ja oireetonta muotoa ei tarvitse hoitaa. Oireinen tauti sen sijaan vaatii hoitoa ja yleisimmät käytetyt hoitomuodot ovat kemoimmunoterapia sekä taudin vaikeimmissa muodoissa uudet syöpäspesifiset lääkemuodot. KLL:n hoito on kehittynyt huimasti viimeisen kymmenen vuoden aikana ja sen vuoksi ennuste on parantunut taudin kaikissa muodoissa. Koska hoidot edelleen kehittyvät, tällä tutkimuksella halutaan muodostaa kuva tämän hetkisestä tilanteesta, mm. potilaspopulaatiosta ja nykyisin käytetyistä hoidosta ja niiden tuloksista. Tämän avulla on mahdollista arvioida, millaisia hoitoja tulevaisuudessa tarvitaan ja kuinka paljon resursseja se vie terveydenhuollolta.


Syöpäsydän

Päivi Lähteenmäki, Turun yliopistollinen keskussairaala

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että syöpähoitoja saaneet henkilöt ovat sisaruksiaan alttiimpia erilaisille myöhemmille sydäntapahtumille. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa sydäntapahtumille mahdollisesti altistavia geenejä ja niiden mutaatioita. Tietoa voitaisiin käyttää hyödyksi suunnitellessa syöpähoitoja riskimutaation omaaville henkilöille esimerkiksi korvaamalla ainakin osa hoitomenetelmistä vähemmän sydäntä rasittaviin.


ERBB4-mutaatioiden esiintyvyys ja merkitys ei-pienisoluisessa keuhkosyövässä

Klaus Elenius ja Anna Knittle, Turun yliopisto, Lääketieteellinen biokemia ja genetiikka

Keuhkosyöpä on maailman yleisin syöpätauti ja niitä diagnosoidaan Suomessakin vuosittain tuhansia. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää ERBB4-geenin mutaatioiden esiintyvyyttä ei-pienisoluisessa keuhkosyövässä ja tutkia onko löydetyillä mutaatioilla yhteys syövän ennusteeseen. Tutkimuksessa saatua tietoa voidaan hyödyntää keuhkosyövän lääkehoitojen kehityksessä.


Estretrolin (E4) vaikutukset rinta- ja rintasyöpäkudoksessa ex vivo solumalleissa

Pirkko Härkönen, Turun yliopisto, Solubiologia ja anatomia

Estetrolilla (E4, luonnollinen estrogeeni) on havaittu olevan vaihdevuosioireita vähentäviä vaikutuksia, joten sen avulla voitaisiin mahdollisesti kehittää vaihdevuosien ja/tai rintasyövän hormonaalista hoitoa. Tutkimuksessa selvitetään estetrolin vaikutuksia normaaliin rintakudokseen ja rintasyöpäkudokseen ex vivo solumallissa.


MS-taudin biomarkkerit

Laura Airas, TYKS

Multippeliskleroosi (MS-tauti) on krooninen keskushermoston sairaus. Taudin etenemismekanismien parempi ymmärtäminen voisi johtaa uusien lääkekohteiden löytymiseen sekä taudin etenemistä mittaavien biomarkkerien tunnistamiseen. Projektin tavoitteena on kerätä MS-potilailta edustava valikoima verinäytteitä ja likvornäytteitä tarkoituksena käyttää näitä näytteitä MS-taudin biomarkkeritutkimukseen.


Selvitys rakkosyövän epidemiologiasta sekä paikallisesti edenneen ja/tai metastasoituneen rakkosyövän hoitokäytännöistä ja hoitotuloksista VSSHP:ssä v 2004-2013

Roche Oy

Projektissa selvitetään rakkosyövän epidemiologiaa Auria biopankin aineistossa tutkimalla diagnoosihetkellä paikallisen taudin, paikallisesti edenneen taudin ja metastasoituneen taudin osuuksia. Lisäksi selvitetään, kuinka suuressa osassa ei-lihakseen levinneistä tautitapauksista tauti etenee lihakseen ja /tai metastasoituu. Lisäksi selvitetään paikallisesti edenneen ja/tai metastasoituneen rakkosyövän nykyhoitokäytäntöjä sekä hoidon tuloksia potilaiden elossa oloaikana mitattuna. Elossa olotuloksia ei toistaiseksi ole raportoitu Suomessa. Projektissa selvitetään myös rakkosyöpää sairastavien potilaiden terveydenhuollon resurssien käyttöä sairaalahoitopäivinä erikoissairaanhoidossa


Understanding the biology of esophageal cancer

Genentech

The objective of this study is to better understand Esophageal Cancer (EC). Esophageal Cancer has a high unmet need with an increasing incidence of 400,000 deaths per year worldwide. This study aims to understand the basic biology and mechanism involved in this disease indication with a retrospective analysis of archival tissue samples collected by Auria Biobank. Specifically to study the genes expressed by RNA sequencing and assess identification of key proteins by immunohistochemistry.


Her2 expression in metastatic breast cancer

Bayer AG, Germany

Breast cancer is the most common cancer in females. Besides anti-hormonal treatment, antibodies directed against the growth hormone receptor Her2 are a valid treatment for many cases. Not much is known about mechanisms of resistance to HER2 targeted therapies. Knowledge about these mechanisms will allow developing new therapies for breast cancer patients relapsing on standard therapy. Investigating this question is made possible by Auria’s surgical archive of well annotated tumor samples.


Selvitys ruoansulatuskanavan ja keuhkojen neuroendokriinisten kasvainten hoitokäytännöistä, hoitojen vaikuttavuudesta ja terveydenhuollon resurssien käytöstä VSSHP:n aluella

Novartis Finland Oy

Neuroendokriiniset kasvaimet ovat heterogeeninen ryhmä kasvaimia, jotka ovat lähtöisin kehon hormonia erittävistä soluista. Kaikista neuroendokriinisistä kasvaimista yli puolet kehittyy ruoansulatuskanavan alueelle ja noin neljäsosa keuhkoihin. Neuroendokriiniset kasvaimet ovat harvinaisia, mutta niiden ilmaantuvuus on lisääntynyt merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää ohutsuolen ja keuhkon neuroendokriinisistä kasvaimista kärsivien potilaiden hoitokäytäntöjä, käytettyjä lääkehoitoja ja hoidon vaikuttavuutta. Lisäksi on tarkoitus arvioida liitännäissairauksien ilmaantuvuutta ja terveydenhuollon resurssien käyttöä.


Metastaattinen tai paikallisesti levinnyt maksasolusyöpä

Bayer Oy

Maksasolusyövän ilmaantuvuus, taudin etiologia, hoitokäytännöt, hoitoihin käytettävät terveydenhuollon resurssit sekä hoidosta aiheutuvat kustannukset sekä taudin ennuste selvitetään 13 vuoden ajanjaksolla Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueelta. Tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä uusia hoitomuotoja.


Eosinofiilinen astma

Medaffcon Oy ja AstraZeneca

Astma on heterogeeninen sairaus, jota luonnehtii usein krooninen hengitysteiden tulehdus. Vaikeaa astmaa sairastavien hoitoon on tullut uusia hoitovaihtoehtoja, mutta lisää tietoa tarvitaan biologisista markkereista, joita voitaisiin käyttää potilaiden diagnosoinnissa ja seurannassa sekä eri fenotyyppien ja endotyyppien ennusteen arvioinnissa. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia eosinofiliatasojen merkitystä vaikeassa astmassa kartoittamalla näiden potilaiden ominaisuuksia ja terveydenhuollon resurssien käyttöä. Tutkimus on ei-interventionaalinen retrospektiivinen tietokantatutkimus.


Tutkimus Keuhkosyövän kudostyyppispesifisestä immuuniympäristöstä

Emmy Verschuren, Suomen Molekyylilääketieteen Instituutti (FIMM)

Työn tarkoitus on tutkia keuhkosyövän kudostyyppispesifistä immuuniympäristöä. Tätä varten immunovärjäämme levyepiteeli-, adenoskvamoosi-, ja papillaarista adenokarsinoomaa selvittääksemme kasvaimen kehitykseen positiivisesti vaikuttavien neutrofiilien ja negatiivisesti vaikuttavien T-solujen läsnäolon. Tämä työ saattaa johtaa uusien kasvaimen kudostyyppispesifisten terapioiden kehitykseen.


Varhaisdiagnostiikan kasvainmerkkiaineet

Kim Pettersson ja Henna Kekki, Biotekniikka, Turun Yliopisto

Kasvainmerkkiaineiden avulla voidaan mitata hoidon tehoa ja joissakin tapauksissa seurata taudin mahdollista uusiutumista. Suurin osa kasvainmerkkiaineista sisältää sokerirakenteita, jotka muuttuvat syövän edetessä ja näitä voidaan havaita jo taudin varhaisessa vaiheessa. Tutkimuksen tarkoituksena on parantaa nykyisten käytössä olevien kasvainmerkkiaineiden spesifisyyttä ja parantaa syöpien varhaisdiagnostiikkaa. Olemme kehittäneet syövälle tyypillisiä sokerirakenteita tunnistavia määrityksiä. Uudet herkät määritykset toisivat apua myös potilaiden hoitovasteen arviointiin ja taudin uusiutumisen havaitsemiseen todennäköisesti nykyistä aikaisemmin.


Rintasyövän biologisten alatyyppien ilmaantuvuus ja lääkehoito

Roche Oy

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää rintasyövän biologisten alatyyppien ilmaantuvuutta ja taudin levinneisyyttä toteamishetkellä. HER2- positiivisten rintasyöpätapausten osalta tarkastellaan myös lääkehoitoa. Uudet HER2-vasta-ainelääkkeet ovat parantaneet levinnyttä HER2-positiivista rintasyöpää sairastavien potilaiden ennustetta merkittävästi. Siitä huolimatta näihin rintasyövän alatyyppeihin liittyy aggressiivisuudesta johtuen suuria haasteita. Tutkimuksessa selvitetään täsmälääkkeiden käyttöönottoa ja niiden vaikutusta levinneiden tautitapausten ilmaantuvuuteen suomalaisen hoitokäytännön piirissä.


Immuno-onkologia kiinteissä kasvaimissa

Bayer Pharma AG, Saksa

Pahanlaatuisesta ihosyövästä ja ei-pienisoluisesta keuhkosyövästä peräisin olevia näytteitä analysoidaan niissä olevien mutaatioiden, geenien ilmentymisen ja kudosmarkkereiden suhteen keskittyen immuuni-onkologiaan. Lisäksi plasmanäytteistä selvitetään kiertävää tuumori DNA/RNA:ta ja verrataan sitä normaaliin verisolujen DNA:han. Analyysin tuloksia korreloidaan kliiniseen dataan. Päämääränä on edistää immuuni-onkologista hoitoa esimerkiksi tunnistamalla uusia lääkekohteita tai ennusteellisia biomarkkereita.


Solun tukirangan proteiinit ja signalointireitit malignin gliooman leviämisessä

Maria Gardberg, Patologia, TYKS

Glioblastooma on tavallisin pahanlaatuinen aivokasvain. Siihen sairastuu vuosittain noin 200 henkilöä Suomessa. Glioblastooman soluja tavataan usein etäällä varsinaisesta kasvaimesta. Kasvaimen ulkopuolella olevat kasvainsolut ovat ongelmallisia hoidon kannalta, sillä ne aiheuttavat taudin uusiutumisen hoitojen jälkeen. Tutkimusryhmämme selvittää prosesseja, joiden avulla glioblastoomasolut tunkeutuvat ympäröivään kudokseen. Kartoitamme soluliikettä edesauttavia solun tukirankaan liittyviä proteiineja, ja etsimme keinoja estää niiden toiminta. Pitkällä aikavälillä pyrimme löytämään kohteita kohdistetulle lääkehoidolle.


Ei-pienisoluisen keuhkosyövän kliiniset biomarkkerit

Boehringer Ingelheim

Uusien, kohdennettujen syöpälääkkeiden tullessa käyttöön on entistä tärkeämpää, että potilaista pystytään osoittamaan ne, jotka hoidosta varmimmin hyötyvät. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella keuhkosyöpäpotilaiden taudin kulkua ja etsiä siitä erityispiirteitä, ns. kliinisiä biomarkkereita. Näistä biomarkkereista on apua potilaiden lääkehoidon suunnittelussa.


Kliinisten tutkimusten toteutettavuus

Bayer Pharma AG, Saksa

Biopankin näytteillä toteutettavan molekyylitason tutkimuksen voisi ja pitäisi johtaa kliinisiin tutkimuksiin. Jotta kliinisiä tutkimuksia voitaisiin järjestää tehokkaasti, on oleellista tietää, montako potilasta voitaisiin rekrytoida kussakin tutkimuskeskuksessa ja miten tutkimuksen sisäänotto- ja poissulkukriteerit vaikuttavat potilasmäärään. Tässä tutkimuksessa simuloidaan sarja kliinisiä tutkimuksia käyttäen Auria Biopankin näyte- ja tietorekisteriä. Tuloksia voidaan hyödyntää kliinisten tutkimussuunnitelmien optimoimiseksi.


Vasopressiinihormonit kroonisessa munuaissairaudessa (CKD) ja sydämen vajaatoiminnassa

Bayer Pharma AG, Saksa

Vasopressiinihormonit ovat peptidejä, jotka ovat peräisin yhteisestä esimuodosta ja joita vapautuu hypotalamuksesta. Pyrimme tunnistamaan niiden pitkäaikaisia, taudin vaiheeseen korreloivia viitearvoja suuressa joukossa kroonista munuaistautia tai sydämen vajaatoimintaa sairastavia potilaita. Aiomme arvioida esimerkiksi vuorokausirytmin, oheissairauksien ja hoitojen vaikutukset hormonitasoihin. Mikäli pystymme määrittelemään viitearvot voisi se auttaa tunnistamaan potilaita, joilla tauti on pahenemisvaiheessa tai ennustamaan hoidon tuloksia.


Neurofibromatoosi tyyppi 1 (NF1) ja rintasyöpä Suomessa

Elina Uusitalo ja Juha Peltonen, Biolääketieteen laitos, Turun Yliopisto

Neurofibromatoosi tyyppi 1 (NF1) potilailla esiintyy enemmän rintasyöpää kuin Suomen väestöllä yleensä. Rintasyövän ennuste näillä potilailla on lisäksi huonompi. Tutkimuksessa selvitetään miten NF1-potilaiden rintasyövät eroavat sellaisten potilaiden rintasyövistä joilla ei ole NF1-oireyhtymää.

Biopankkitutkimukset 2015


Uudet prognostiset keinot pään ja kaulan alueen syöpien hoitovasteen ennustamiseen

Jukka Westermarck, Biotekniikan keskus, Turun yliopisto

TYKS-piirissä todetaan keskimäärin noin sata uutta pään ja kaulan alueen syöpätapaustavuodessa. Pään ja kaulan alueen levyepiteelikarsinoomista pystytään hoitojen kehittymisestä huolimatta parantamaan vain noin puolet. Tutkimuksessa pyritään tunnistamaan uusia kliiniseen käyttöön soveltuvia prognostisia ja prediktiivisiä pään ja kaulan alueen syövän ennustetekijöitä. Mikäli tutkimuksessa havaitaan, että uusien biomarkkereiden ennustavuus on parempi kuin aikaisemmin käytettyjen, voidaan tuloksia käyttää hyväksi yksilöllisten hoitomuotojen valinnassa.


VULSAMET – Jäkälästä ulkosynnyttimien syövän metastasointiin- syövän uudet merkkiaineet

Sakari Hietanen ja Marjut Rintala, TYKS/Naistenklinikka
Niina Hieta, TYKS/Ihotaudit

Tutkimuksessa selvitetään biomarkkereiden avulla ulkosynnyttimien syövän syntyyn ja invaasioon sekä erityisesti imusolmukemetastasointiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen kautta pyritään ymmärtämään syövän kehittymiseen ja etenemiseen vaikuttavia tekijöitä. Näin tulevaisuudessa voitaisiin löytää syövän uusia riskitekijöitä, ja kehittää syövänhoidon uusia täsmälääkkeitä. Tutkimustulokset voivat vaikuttaa myös sukuelinihottumien hoitosuosituksiin syöpäriskin vähentämisen osalta.


Lymfooman somatostatiinireseptorien DOTANOC-PET/TT-kuvantaminen sekä koko kehon magneettikuvaus varhaisen hoitovasteen seurannassa

Sirkku Jyrkkiö, Tiina Ruuska ja Heikki Minn, Syöpätautien klinikka, TYKS

Tutkimus on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa pyritään selvittämään onko lymfoomissa somatostatiinireseptoreita. Tutkimuksessa kartoitetaan somatostatiinireseptorien ilmentymistä useissa eri lymfooma-alatyypeissä, sekä selvitetään reseptorien ennustetekijäarvoa korreloimalla reseptorien ilmentyminen näytteissä potilaiden elinaikatietoon. Tutkimuksen tuloksilla on merkitystä lymfoomien erotusdiagnostiikan kannalta neuroendokriinisiin tuumoreihin nähden. Samalla voidaan arvioida, olisiko somatostatiinireseptoreihin kohdistuvaa isotooppihoitoa mahdollista soveltaa lymfoomien hoidossa.


Kalsiumkanavien ja niitä säätelevien lääkkeiden rooli syövässä

Johanna Ivaska, Biotekniikan keskus, TY

Myosiini-X proteiinin ilmentymisellä ja syövän leviämisellä on osoitettu olevan yhteys, jolloin korkeat Myosiini-X tasot korreloivat huonon ennusteen kanssa rintasyöpäpotilaissa. Lisäksi proteiini säätelee rinta- ja haimasyöpäsolujen metastasointia ja invaasiota. Verenpainelääkkeinä käytettävät kalsiumkanavan salpaajat estävät Myosiini-X proteiinin toimintaa ja syöpäsolujen invaasiota in vitro. Kalsiumkanavien roolia syövässä ei ole aiemmin tutkittu ja niitä salpaavat lääkkeet ovat yleisesti käytössä kohonneen verenpaineen hoidossa. Tutkimuksessa selvitetään kalsiumkanavasalpaajien vaikutusta rinta- ja haimasyövän etenemiseen ja ennusteeseen. Lisäksi tutkitaan kalsiumkanavien ja Myosiini-X proteiinin ilmentymistä rinta- ja haimasyöpänäytteissä.


Kasvaimen käyttäytymistä ennustavat biomarkkerit Stage II levinneisyysasteen kolorektaalisyövässä

Jari Sundström, TYKS-SAPA, Patologia

Levinneisyysasteen Stage II paksu- ja peräsuolisyöpä on syöpälääkäreille ongelmallinen potilasryhmä hoidettavaksi, sillä ei ole riittävästi tietoa siitä ketkä potilaat hyötyisivät liitännäis- ja solusalpaajahoidosta. Tutkimuksessa pyritään löytämään uusia lupaavia biomarkkereita ennustamaan korkean uusiutumisriskin Stage II paksu- ja peräsuolisyöpäpotilaita.


Solunjakautumisen säätely rintasyövän ennustetekijänä

Pauliina Kronqvist, TYKS-SAPA, Patologia

Projekti jatkaa rintasyövän ennusteellista tutkimusta, jonka tarkoituksena on arvioida rintasyöpäsolukon solunjakautumisen säätelytekijöiden merkitystä taudin uusiutumisessa ja potilaiden eloonjäämisessä. Aineistossa on mukana kattavasti kaikkia rintasyöpätyyppejä, myös ns. kolmoisnegatiivisia rintasyöpätapauksia jotka muodostavat tällä hetkellä rintasyövän hoidon suurimman haasteen. Tutkimuksessa selvitetään taudinkulkua ennustavia solunjakautumisen säätelyn biomerkkiaineita, sekä näiden suhdetta rintasyövän tunnettuihin ennustetekijöihin ja potilaiden elossaoloaikaan. Tutkimuksen tavoite on lisätä rintasyövän biologiaan liittyvää tietämystä ja parantaa ennusteenarvioinnissa käytettäviä menetelmiä.


Suolistosyövän hoitotulokset Auria Biopankin aineistossa 2003-2012

Eetu Heervä ja Heikki Minn, Syöpäklinikka, TYKS

Suolistosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpätauti rinta- ja eturauhassyövän jälkeen. Suomessa suolistosyövän hoitotulokset ovat parantuneet vuosien mittaan. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää suolistosyövän hoitotuloksia kokonaiselinaikana mitattuna Auria Biopankin aineistossa vuosina 2003-2012. Tavoitteena on löytää selittäviä tekijöitä, jotka korreloivat hoitotulosten paranemiseen vuosien varrella.


Selvitys polysytemia veran epidemiologisesta esiintyvyydestä ja polysytemia vera potilaan kokonaiselossaoloajasta diagnoosihetkestä VSSHP:n alueella

Novartis Finland Oy

Polysytemia vera on hitaasti etenevä tauti, jossa joillekin potilaille kehittyy myelofibroosi tai akuutti leukemia. Tutkimuksessa pyritään selvittämään kuinka potilaat jakautuvat matalan tai korkean riskin luokkiin ja mitkä riskitekijät vaikuttavat potilaan manifestoitumiseen joko myelofibroosiin tai akuuttiin leukemiaan. Tutkimus lisää tietoa polysytemia veran epidemiologiasta ja mahdollisesti sen ennusteeseen vaikuttavista tekijöistä.


Hypoksia pään- ja kaulan alueen syövässä

Tove Grönroos, Turun Yliopisto, PET-keskus

Alentunut happipitoisuus (hypoksia) kasvaimissa huonontaa sädehoidon hoitoennustetta pään- ja kaulan alueen syövässä. Hiljattain on todettu, että suuri osa pään- ja kaulan alueen syövistä ovat HPV-positiivisia ja että näiden potilaiden sädehoitovaste on parempi kuin HPV-negatiivisten. TLR9 kuuluu elimistön luonnollisen puolustusjärjestelmän viestinkantajiin. Niiden ensisijaisena tarkoituksena on tunnistaa elimistölle vieraita taudinaiheuttajia ja samalla aktivoida soluvälitteistä immuunipuolustusta. Usein pitkittynyt tulehdustila edeltää syövän kehittymistä. Uusimmissa tutkimuksissa on havaittu yhteys TLR9:n ilmenemisen, hypoksian ja HPV-statuksen välillä syövässä. Tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa TLR9:n ja HPV:n ilmenemistä pään- ja kaulan alueen syöpäpotilaissa, joiden kasvainten hypoksia-aste ja sädehoitoennuste on tiedossa.


Korkean pahanlaatuisuusasteen seroosi munasarjasyöpä

Olli Carpen, Biolääketieteen laitos, Turun Yliopisto

Munasarjasyöpä aiheuttaa viidenneksi eniten naisten syöpäkuolemia Euroopassa. Vuosien tutkimuksesta huolimatta yli puolet munasarjasyövän yleisintä, korkean pahanlaatuisuusasteen seroosia tyyppiä (HGS-OvCa) sairastavista potilaista kuolee viiden vuoden sisällä diagnoosista. Tarve uusille menetelmille, jotka auttavat paremmin ymmärtämään, ennustamaan ja hoitamaan tätä syöpää, on suuri. Tässä hankkeessa tavoitteena on kehittää menetelmiä, joilla tunnistetaan genomitietoa käyttämällä ne HGS-OvCa potilaat, jotka eivät hyödy käytössä olevasta standardihoidosta. Tarkoituksena on tunnistaa yksilöllisiä molekulaarisia profiileja, joiden perusteella voidaan ennustaa mikä hoito tehoaa parhaiten potilaan munasarjasyöpään.


Glykaani biomarkkerit eturauhassyövässä

Glykos Finland Oy

Eturauhassyöpä on yksi yleisimmistä syöpätyypeistä miehillä. Tällä hetkellä käytössä olevat eturauhaskasvainten diagnostiset testit ovat epäherkkiä ja saattavat johtaa ylidiagnostiikkaan ja ylihoitoon. Tutkimuksessa pyritään eturauhaskasvainten pahanlaatuisuuden uusien prognostisten biomarkkerien ja lääkekohteiden tunnistamiseen.


Uusien biomarkkereiden identifiointi ja karakterisointi ihon levyepiteelisyövässä

Veli-Matti Kähäri, Turun Yliopisto, Kliininen laitos, Iho- ja sukupuolitautioppi

Ihon levyepiteelisyöpä (okasolusyöpä) on yleisin metastasoiva ihosyöpä, jonka esiintyvyys on väestön ikääntymisen myötä kasvussa Suomessa. Sen tärkein riskitekijä on auringon UV-säteilylle altistuminen. Paikallinen okasolusyöpä on hyväennusteinen, mutta levinneen syövän ennuste on heikko. Okasolusyövän diagnosoinnissa ja luokittelussa ei ole vielä käytössä merkkitekijöitä, joiden avulla voitaisiin tunnistaan kehittyykö varhaisen vaiheen syöpä aggressiiviseksi metastasoivaksi syöväksi. Lisäksi uusien hoitomuotojen kehittämiselle, erityisesti uusiutuvissa sekä vaikeasti kirurgisesti poistettavissa syövissä, on tarvetta. Tutkimusryhmä on löytänyt useita mahdollisia okasolusyöpään liittyviä merkkitekijöitä ja tässä tutkimuksessa selvitetään niiden ilmentymistä okasolusyövästä ja sen esiasteista peräisin olevissa näytteissä. Tulosten odotetaan parantavat mahdollisuuksia ennustaa syövän kehittymistä potilailla. Lisäksi näitä uusia merkkitekijöitä voitaisiin ehkä käyttää tulevaisuudessa myös uusien hoitomuotojen kehittämisen kohteina aggressiiviseen okasolusyöpään.


Gadolinium-pitoisuudet aivokasvaimissa

Heikki Minn and Aida Kiviniemi, Syöpäklinikka, TYKS

Gadolinium-pitoisia tehosteaineita käytetään yleisesti magneettikuvausten yhteydessä parantamaan diagnostista tarkkuutta. Tutkimuksissa on todettu, että gadoliniumia saattaa kertyä tiettyihin aivorakenteisiin. Tässä tutkimuksessa selvitetään, kertyykö gadoliniumia myös aivokasvaimiin, liittyykö kertyneen gadoliniumin määrä magneettikuvausten yhteydessä saatujen tehosteaineannosten lukumäärään, ja onko kertynyt gadolinium todettavissa muutoksina myös T1-painotteisissa magneettikuvissa. Aivokasvainten gadolinium-pitoisuus määritetään leikkauksen yhteydessä saaduista kudospaloista herkän plasmaspektrometri-menetelmän avulla.


Muiden kuin epiteliaalisten munasarjasyöpien uudet molekulaariset merkkiaineet

Markku Heikinheimo ja Anniina Färkkilä, Naistentaudit ja synnytykset, Helsingin Yliopisto ja HUS

Aikuistyypin granuloosasolukasvain on harvinainen munasarjasyöpä. Uusiutuneen taudin hoitovaihtoehdot ovat rajalliset. Hormonaalisia hoitoja on empiirisesti käytetty taudin hoidossa, mutta niiden vaikutusmekanismit ja teho ovat tuntemattomia. Tutkimuksessa selvitetään hormonien merkitystä munasarjan granuloosasolukasvaimen synnyssä ja ennusteessa. Kudoksen hormonipitoisuuksia verrataan taudin uusiutumiseen sekä hormonaalisten hoitojen vasteeseen. Tavoitteena on löytää uusia ennustetekijöitä, sekä selvittää hormonaalisten hoitojen vaikutusmekanismia ja tehokkuutta uusiutuneen granuloosasolukasvaimen hoidossa.


VAP-1 molekyylin merkitys keuhkofibroosin synnyssä

Marko Salmi, Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia, Turun Yliopisto

Tietyissä taudeissa keuhkoihin kertyy tuntemattomasta syystä sidekudosta, mikä estää hengitystoimintaa. Tautiin ei ole olemassa tehokasta lääkehoitoa. Tutkimusryhmä on havainnut, että eläinmallissa VAP-1 nimisen tarttumismolekyylin salpaus vähentää keuhkoihin kertyvää sidekudosta. Tavoitteena on tutkia, onko VAP-1 ilmentynyt myös vastaavassa ihmisen keuhkotaudissa, ja siten selvittää voisivatko VAP-1 salpaajat olla mahdollisia lääkkeitä tähän tautiin.


Selvitys melanooman epidemiologisesta esiintyvyydestä, hoidon vaikuttavuudesta ja terveydenhuollon resurssien käytöstä VSSHP:n alueella

Novartis Finland Oy

Metastaattinen melanooma on nopeasti etenevä ja huonoennusteinen tauti, jonka kokonaiselossaoloaikaa on vasta viime vuosina onnistuttu lääkkeellisesti parantamaan erityisesti uusien lääkehoitojen avulla. BRAF-estäjät ja uudet immunologiset hoidot hakevat paikkaansa melanooma potilaiden hoitolinjauksissa ja eri biokemiallisten markkereiden merkitys lääkehoidon valinnan kannalta on epäselvää, kuinka näitä voidaan käyttää hyväksi lääkehoitoa valittaessa. Tutkimuksesta saadaan tietoa melanoomapotilaiden eri lääkehoitojen käytöstä ja hoidon vaikuttavuudesta sekä liitännäissairauksien ilmaantuvuudesta ja terveydenhuollon resurssien käytöstä.


Säde- ja EGFR-hoitovasteen ennusteelliset geneettiset markkerit pään ja kaulan alueen syövässä

Klaus Elenius, Lääketieteellinen biokemia ja genetiikka, Turun Yliopisto

Pään ja kaulan alueen syöpää hoidetaan leikkauksella, sädehoidolla ja/tai lääkehoidolla. Säde- ja lääkehoito eivät kuitenkaan ole yhtä tehokkaita kaikille potilaille. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, ennustavatko jotkin pään ja kaulan alueen kasvaimissa esiintyvät mutaatiot hoitovastetta säde- tai lääkehoidolle. Tutkimuksen tavoitteena on pystyä tulevaisuudessa ohjaamaan potilaat saamaan parasta hoitoa omaan sairauteensa.


Molekulaariset erityispiirteet poikkeuksellisen hyvän ja huonon ennusteen levinneessä suolistosyövässä

Annika Ålgars ja Heikki Minn, Syöpäklinikka, TYKS

Suolistosyövän ennuste riippuu monesta tekijästä, kuten taudin levinneisyydestä taudin toteamishetkellä. Levinnyttä suolistosyöpää sairastavien potilaiden taudinkuva on vaihteleva. Osalla potilaista taudin biologinen käyttäytyminen on hyvin aggressiivinen ja elossaoloaika lyhyt annetuista hoidoista riippumatta. Osalla potilaista tauti käyttäytyy rauhallisesti ja voi pysyä stabiilina pitkään kevyillä hoidoilla tai jopa ilman syövän systeemihoitoa. Tutkimuksessa pyritään löytämään potilaiden syöpäkasvainnäytteistä näille potilasryhmille ominaisia geenimuutoksia, joiden avulla nämä potilaat voitaisiin tunnistaa. Kyseisten tietojen hyödyntäminen hoitoja suunniteltaessa mahdollistaisi nykyistä paremman yksilöllisen hoidon.


Pahanlaatuiset kasvaimet (muut kuin levyepiteelisyövät) valkojäkäläpotilaiden vulvan alueella

Niina Hieta, Ihoklinikka, TYKS

Valkojäkälä on lähinnä sukuelinten alueella esiintyvä pitkäaikainen ihottuma. Toisin kuin useimpiin muihin ihottumiin, siihen liittyy 2-5 %:n pahanlaatuistumisen riski. Yleisin pahanlaatuinen muutos valkojäkäläpotilaiden ihottuman alueella on levyepiteelisyöpä. Muista syövistä on aikaisemmin julkaistu vain yksittäisiä tapauksia. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää muiden kuin levyepiteelisyövän esiintyvyys naispuolisten valkojäkäläpotilaiden ulkosynnytinten alueella.


Ei-pienisoluisen keuhkosyövän (NSCLC) ennusteelliset biomarkkerit

Eva-Maria Talvitie, Patologia, TYKS

Viimeaikoihin asti tärkein NSCLC-potilaiden hoitoon ja ennusteeseen vaikuttava tekijä on ollut TNM luokittelujärjestelmä. Nyt uusia ennusteellisia tekijöitä on kuitenkin tunnistettu, erityisesti adenokarsinoomaan. Uusia ennusteellisia biomarkkereita tarvitaan mm. sopivien hoitovaihtoehtojen valintaan ja uusien kohdennettujen hoitojen kehittämiseen. Tutkimuksen päämääränä on tunnistaa ja validoida potentiaalisia NSCLC ennusteellisia biomarkkereita.


Harvinaisten immunologisten veritautien epidemiologian, hoitojen, liitännäissairauksien ja ennusteen selvittäminen VSSHP:n alueella 2003-2014

Novartis Finland Oy

Krooninen immunologinen trombosytopeeninen purppura (ITP) ja aplastinen anemia (AA) ovat harvinaisia immunologispohjaisia veritauteja, joiden syntymekanismeja ei täysin tiedetä. Etenkin aplastisen anemian ennuste vielä 40 vuotta sitten oli varsin huono, sillä vakavaa AA sairastavan potilaan ennustettu elossaoloaika diagnoosista oli vain 1-2 vuotta. Tutkimus selvittää ITP:n ja AA:n yleisyyttä, ennusteita ja komplikaatioita, niihin liittyviä kustannuksia sekä hoitoja. Tutkimuksesta saadaan tietoa hoitojen vaikuttavuudesta, ja minkälainen vaikutus eri hoidoilla on potilaiden ennusteeseen.


Metastaattisen rintasyövän hoitokäytännöt: retrospektiivinen analyysi

Pfizer Oy

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Vuosittain diagnosoidaan yli 4700 uutta rintasyöpätapausta ja tapausten määrän uskotaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Varhaisessa vaiheessa todettu rintasyöpä voidaan useissa tapauksissa parantaa leikkaushoidolla, mutta metastaattiseen vaiheeseen edennyttä rintasyöpää ei voida parantaa ja vuosittain Suomessa rintasyöpään kuolee noin 800 naista. Tutkimuksen tarkoituksena on parantaa tietämystä metastaattista rintasyöpää sairastavien naisten todellisista hoitokäytännöistä, terveydenhuollon resurssien käytöstä ja potilaan lähtötilanteen tiedoista.


Rintasyövän hoitotulokset VSSHP:n alueella

Riikka Huovinen ja Antti Ellonen, Syöpäklinikka, TYKS

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Yli 90% potilaista on elossa 5 vuotta taudin diagnosoinnista, eli hoitotulokset ovat yleisesti ottaen hyvät. Metastaattisen taudin ennuste on kuitenkin selvästi huonompi. Nykyisten hoitojen vaikuttavuus on todettu useissa tarkoin kontrolloiduissa kliinisissä tutkimuksissa. Hoitojen toteutumiseen käytännössä vaikuttaa myös kliinikon hoitovalinnat, terveydenhoitojärjestelmän rakenne, potilaan hoitoon pääsy, sekä potilaiden demografiset tekijät. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää rintasyövän hoitotuloksia VSSHP:n alueella potilaiden elossaoloaikana mitattuna.


Uuden lääkekohteen tunnistaminen

Astellas Pharma Inc., LifeDataWorks Oy

Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa uusi lääkekohde perustuen geneettiseen analyysiin ja sairaskertomustietoihin.


Tiopuriinin aiheuttamien vakavien haittavaikutusten geneettisten alttiustekijöiden tunnistaminen

Suomen Molekyylilääketieteen Instituutti (FIMM) ja Broad Instituutti Samuli Ripatti, Jukka Koskela, Mark Daly

Crohnin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus ovat tulehduksellisia suolistosairauksia. Syytä taudin syntyyn ei täysin tiedetä. Tiopuriinit ovat lääkkeitä, jotka hillitsevät elimistön oman immuunijärjestelmän toimintaa ja niiden käyttö on yleistä useissa autoimmuunitaudeissa. Osalle käyttäjistä tiopuriinit kuitenkin aiheuttavat vakavia haittavaikutuksia. Tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa geneettisiä alttiustekijöitä, jotka saattavat olla tiopuriinin aiheuttamien vakavien haittavaikutusten takana.

Biopankkitutkimukset 2014


Mahasyövän biomarkkerien ilmentyminen ja ennusteellinen arvo

Olli Carpen, Biolääketieteen laitos, TY

Mahasyöpä on maailmanlaajuisesti kolmanneksi yleisin syöpäkuolemien aiheuttaja. 300 mahasyöpää käsittävässä tutkimuksessa analysoidaan mahasyövän molekulaaristen alatyyppien kliinisiä piirteitä immunohistokemiallisin keinoin. Lisäksi pyritään tunnistamaan uusia prognostisia mahasyövän biomarkkereita ja lääkekohteita. Paremmat biomarkkerit auttavat tunnistamaan mahasyövän erityispiirteitä ja kullekin potilaalle sopivinta hoitoa. Uudet lääkekohteet auttavat suunnittelemaan tulevaisuuden hoitokokeita.


Selvitys akromegalian epidemiologisesta esiintyvyydestä ja hoidosta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella operatiivisen hoidon jälkeen

Novartis Finland Oy

Akromegalia on harvinainen sairaus joka johtuu aivolisäkkeen kasvaimen aiheuttamasta kasvuhormonin liikaerityksestä. Tutkimuksessa pyritään saamaan tietoa niiden akromegaliapotilaiden määrästä, jotka eivät saavuta biokemiallista kontrollia aivolisäkekasvaimen poiston jälkeen, ja mikä osa potilaista tarvitsee somatostatiinianalogihoitoa vasteen saavuttaakseen. Lisäksi selvitetään akromegaliasta johtuvien lisäsairauksien tilaa potilailla, jotka eivät ole biokemiallisessa kontrollissa verrattuna kontrollissa oleviin potilaisiin. Tutkimus tuottaa uutta tietoa akromegaliapotilaiden hoidon kohdentamiseen.


Perinnöllinen rintasyöpäalttius korkean rintasyöpäriskin suvuissa

Minna Kankuri-Tammilehto, Kliininen genetiikka, TYKS
Johanna Schleutker, Lääketieteellinen genetiikka, TY

Rintasyöpään sairastuu jossain elämänsä vaiheessa joka yhdeksäs nainen. Arvioiden mukaan 5-10% rintasyövistä on perinnöllistä eli johtuu korkealla riskillä syövälle altistavan geenivirheen kantajuudesta, jolloin elämänaikainen rintasyöpäriski on yli 40%. Tutkimuksessa kartoitetaan paikallista rintasyöpägeenimutaatioprofiilia TYKS-ERVA-alueella. BRCA1/2-geenivirheet selittävät vain n. 25 % perinnöllisistä rintasyöpätapauksista. Tavoitteena on löytää ennestään tuntemattomia rintasyövän alttiusgeenejä korkean riskin potilailla. Lisäksi tutkimuksessa pyritään saamaan uutta tietoa eri riskigeenien yhteisvaikutuksesta ja siitä, miten eri alttiusgeenit assosoituvat sairastumisikään. Tutkimuksen tulokset hyödyttävät rintasyövän diagnostiikkaa, ennusteen määritystä ja syöpäriskin arviointia.


Beetasolu PET-merkkiaineiden tutkiminen kudosnäytteillä

Pirjo Nuutila, PET-keskus, Turun yliopisto

Diabetes on seuraus haiman insuliinia tuottavien beetasolujen tuhoutumisesta. Tällä hetkellä diabetesta arvioidaan sairastavan maailmanlaajuisesti 180 miljoonaa ihmistä. Haiman tutkimisen tekee hankalaksi sen sijainti syvällä vatsaontelossa ja beetasolujen vähäinen määrä. Kun sairaus todetaan, valtaosa insuliinia tuottavista beetasoluista on jo ehtinyt tuhoutua. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää haiman insuliinia tuottavien beetasolujen PET (positroniemissiotomografia)-kuvantamiseen soveltuvia uusia merkkiaineita. Tällaisten merkkiaineiden myötä diabeteksen etenemisen seuranta voisi täsmentyä ja diabeteslääkityksen tehon seurantamahdollisuudet parantua.


Somatostatiinireseptorien ilmentyminen glioomissa ja sen yhteys ennusteeseen

Heikki Minn ja Aida Kiviniemi, Syöpätautien klinikka, TYKS

Glioomat ovat yleisimpiä aivokasvaimia jotka jaetaan histologisen erilaistumisasteensa mukaan matala-asteisiin ja korkea-asteisiin eli pahanlaatuisiin glioomiin. Viime vuosina on saatu käyttöön useita molekyylipatologisia merkkiaineita, joiden avulla glioomat voidaan jakaa tarkempiin alaryhmiin hoitoa ja seurantaa varten. Monet kasvaimet ilmentävät somatostatiinireseptoria, jota käytetään terapeuttisena kohteena etenkin neuroendokriinisten kasvainten hoidossa. On viitteitä, että somatostatiinireseptorien ilmentyminen glioomissa voi toimia sekä diagnostisena että prognostisena merkkiaineena. Tutkimuksessa selvitetään somatostatiinireseptorien ilmentymistä glioomissa sekä sen yhteyttä potilaan elinajanennusteeseen ja molekulaarisiin markkereihin. Tutkimushypoteesin mukaan somatostatiinireseptorien ilmentyminen glioomissa on mahdollinen uusi prognostinen biomarkkeri, joka tarkentaa diagnostista luokittelua sekä auttaa sopivan hoidon valinnassa.


Selvitys myelofibroosin, polysytemia veran ja essentiaalisen trombosytemian epidemiologisesta esiintyvyydestä ja myelofibroosipotilaan kokonaiselossaoloajasta diagnoosihetkestä VSSHP:n alueella

Novartis Finland Oy

Myelofibroosi on hitaasti etenevä ja huonoennusteinen tauti, jonka kokonaiselossaoloa on vasta viime vuosina onnistuttu lääketieteellisesti parantamaan. Osa potilaista leukemisoituu ja tutkimuksessa pyritäänkin selvittämään, kuinka moni myelofibroosipotilaista kehittää akuutin leukemian ja mikä merkitys JAK2V617F-geenimutaatiolla voi olla leukemian kehittymisessä. Tutkimus lisää tietoa myelofibroosin epidemiologiasta ja mahdollisesti sen ennusteeseen vaikuttavista tekijöistä.

OTA YHTEYTTÄ

AURIA BIOPANKKI

Kiinamyllynkatu 10, 20520 Turku

PL 52, 20521 Turku

050 578 0815

info(at)auria.fi

etunimi.sukunimi(at)auria.fi

Voit jättää viestisi lomakkeella.